Mikä ottaa päähän eniten? Se, että on luottanut johonkin ihmiseen ja se pettää sun luottamuksen ja samalla onnistuu pilaamaan kaverisuhteita. Miksi? Miksei voi pitää lupaustaan, joka ei ollut edes iso asia sille mutta iso asia mulle, koska se pilas osan (ehkä isonkin osan) mun elämää. Mä olen niin vihainen ja turhautunut.. Tänkö siitä saa, kun kerrankin suostuu luottamaan johonkin ihmiseen? Sinne meni taas pitkään kestäny luottamuksen kerääminen. Ja mä en tunne muuta kun vihaa? Kyyneleet valuu mutta en tiedä miksi.. Mua on taas kerran satutettu..
But maybe this one helps a lot:
And when your world seems to come crashing down,
and the people you thought you trusted have betrayed you, smile.
Smile, and make them wonder why.
I've trust issues too, everyone I've ever trusted, betrayed it. But there comes a day when you realise that you can trust no one but yourself!
Elämä potkii kyllä persuksiin just nyt niin lujaa, että en tiedä mitä tehdä. Oon jo toista viikkoo kipeä (ihan sairasloman kanssa). Oon rampannu lääkäreillä, labrassa ja jopa röntgenissä ja kävi ilmi, että tälle mun taudille ei voi tehdä yhtään mitään :DD se täytyy vaan sairastaa poies. Tosi lohduttavaa. Heippa vaan lukio! Mutta jotenkin mä nautin tästä. Vaikka ei voi muuta tehdäkään, kun maata sohvalla, koska ylösnouseminen tuottaa tuskaa.. Mutta silti saa olla rauhassa ja vaan... olla?
Eipä tässä muuta. Piti vaan purkaa tää turhautuminen johonkin... Adios!
